Kalaallit Nunaanni suliap ingerlanneranut tunngasunik
Kalaallit Nunaannut nalunaarut
Arbejdsministeriap nalunaarutaa nr. 395 24. juni 1986-imeersoq
Kalaallit Nunaanni sullivimmi avatangiisit pillugit inatsimmi § 33, § 45 aamma § 67 naapertorlugit aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Aalajangersakkat nalinginnaasut
§ 1. Suliap ingerlanneqarnerani makku isumannaarneqarsimassapput,
1) uukkaattoorsinnaanerup, nakkaattoorsinnaanerup, sisoortoorsinnaanerup, innaallagissap sarfaata nukinganik qupinnguallattoqarsinnaanerup, sajuppillatsitsisinnaanerit assigisaallu pinngitsoortinniarneri isumannaatsunik suliniuteqarfigisimanissai,
2) qaartoorsinnaanerup, ikuallattoorsinnaanerup, toqunartunissinnaanerup, ipinartoqalersinnaanerup il.il. navialiffiusinnaanerini isumannaatsumik suliniuteqarfigisimanissaat,
3) aniasoornermik, erngarfeqalernermik, aammalu pujoralammik, putsumik, aalamik, tipittumik, gassimik il.il. pilersoqarsinnaanenni isumannaatsuunissanut peqqinnartuunissanullu navianaateqarfiulersinnaasuni pinngitsoortitsiniarluni isumannaatsumik suliniuteqarsimanissaq,
4) suliap ingerlanneqarnerani avatangiisini nappaammik tunillatsiffiusinnaasut isumannaatsumik illersuutissanik sukumiisumik suliniuteqarfigisimanissai,
5) suliani ingerlanneqartussani qanoq kiatsiginera qiianartigineralu aammalu qaamaqqutit isumannaallisaanermi peqqinnissamilu naammaginarluartuunissaat, tamatu mani aamma suersup, kiassuup pueqqullu ingalassimaniarnissaanut suliniuteqarfiunissai.
§ 2. Nukersorluni assartuinerit isurnannaalluartumik peqqinnissamullu naammaginarluartumik ingerlanneqassapput. Assartugassap oqimaassusia, ilusaa qaavatalu qanoq ittuunera aammalu nuunneqanrìginnerani nuunneqareerneranilu inissinneqarnissaa ima aaqqissuunneqassaaq nukersorluni assartuineq isumannaatsumik peqqinnissamullu ulorianartuerullugu. Teknik-kikut atortorissaarutit piukkunnartut atorneqartassapput ajornannigikkaanngat.
§ 3. Suliani nukersornermi eqqarsartaatsimiluunniit sivikitsumik ungasinnerusorluunniit eqqarsaatigalugu ajoqutaasinnaasuni ilungersuanarsinnaasunilluunniit sullivinnik nakkutilliisoqarfik iumasaqaateqarsinnaavoq sulinermi isumannaallisaanermut tunngatillugu atugarisani immikkut ittunik aaqqissuussisoqarnissaanik. Aaqqissuussinerit immikkut ittut aammalu atugarisani aaqqissuussinerit allat nappaatit, nukersortuarluni aserorsarnerit, ajutoornerit il. il. Pinngitsoortinniarnissaanni pisariaqartut.
Imm. 2. Suliani isumaannaatsuunerrni peqqinnissamilu immikkut ittunik navianaateqarfiusuni allatut iliorluni navianaallisaaffigineqarsimanngitsuni sullivinnik nakkutilliisoqarfik piumasaqarsinnaavoq suliami tamatumani qasuerserfeqartarnissanik sulinerullu sivikinnerutinneqarsinnaaneranik. Aamma taamaattunik piumasaqaateqartoqarsinnaavoq sulisut atisakkanik illersuuteqarfiini aammalu immikkut ittunik atisaqartariaqarfiini.
§ 4. Sulisoq suliat ilaanni kisimiilluni sulisuuppat tamannalu taassumunnga navianangaatsiartuusinnaappat taava suliaq aaqqissuunneqassaaq navianartup ingalassimaarnissaanut. Navianartoq ingalassimartiarneqarsinnaanngippat sulisoq kisimiitillugu sulisinneqassanngilaq.
§ 5. Suliap ingerlanneqarnissaanut sulisup qassinik ukioqarnera, qanoq paasisimasaqartiginera, qanoq sulisinnaatiginera allallu tunngavissaasut eqqarsaatigineqartassapput.
Imm. 2. Suliat ilaanni sulisup timimigut anersaakkulluunniit issusia taassumunnga avatangiisaanulluunniit navianarnerulersitsisinnaappat navianarnerulersussaq pinaveersimaniarlugu naammaginartumik suliniuteqartoqassaaq. Taama pisoqaraluarneratigut navianarsinnaasoq qaangiussimangippat sulisoq taanna suliani taamaattuni sulisorineqassangilaq.
§ 6. Pisorpalummik, qinngorfigineqarnermik aammalu atortussanik navianartunik pisariaqanngitsumik sunnertissinnaanerit pinngitsoortiriniarneqassapput. Sulinerup nalaani pisorpalummik, qinngorfigineqarnermik aammalu atortussanik navianartunik sunnertinneqartarnerit sapinngisamik annikitsuu tinneqassapput teknik-ikkut ineriartorneq killissarititaasunullu aalajangersakkanut naleqqussarlugit.
Imm. 2. Timip pisariaqanngitsumik artorsartinneqarnissaa aammalu sulinermi timip
naleqqutinngitsumik iluseqartittarnera aalatittarneraluunniit pinngitsoortinniarneqassaaq. Sulinermi nukersortarneq naleqquttumik annikitsuutinniarneqassaaq teknik-ikkut ineriartorrieq najoqqutaralugu killissarititaasutullu aalajangersakkat maleruarneqassapput.
Kapitali 2
Suliat immikkut ittut
§ 7. Igaasarsuit, iluligaaluit immersakkat sullullillu aqqusiat aammalu immersakkat ulamertut napasut (silo), puilasuliat, assallugit piiaaffiit, nunap iluani piiaaffiit (aatsitassarsiorfiit), sulluliat il.il. iluini silataaniluunniit suliaq aallartinneqassanngilaq isumannaatsumik periaaseqarluni ilaatigut qaartoorsinnaanermut uuttortaammik, gas-eqarneranik paasiniaammik assigisaanilu uuttuineqareerneratigut paasineqartinnagu sulliviusussaq qaarsinnaasunik peqqinnissamulluunniit
navianarsinnaasunik imasoqangitsigisoq suliamik ingerlatsiviusinnaalluniikuallattoornissamik, qaartoornissamik toqunartunissinnaanermillu aarlerinaateqanngitsoq. Tamakkunani sulinermi aamma iltteqarnissaa isumannaarneqarsimassaaq ipinissamut ulorianaateqanngitsumik.
Imm. 2. Imm. 1-imi piumasaqaatit naammassineqarsinnaanngippata, asserssutigalugu eqqiaanermi imaluunniit pissutsini allani immikkut ittuni, taava immikkut ittumik isumannaallisaateqartoqassaaq, assersuutigalugu imermik immiinikkut, gas-simik qaartoorutigineqarsinnaanngitsumik atuinikkut,
anersaartornermut illersuummik silaannalersukkamik atisakkamik atuinikkut, sakkunik innaallassinnaanngitsunik atuinikkut, qullernik qaartoorutassinnaanngitsunik il.il. atuinikkut.
Imm. 3. Immersakkani ulamertuni napasuni (silo), puilasuliani, assallugit piiaaffinni, iluligaalunni immersakkani assigisaanilu tikikkuminaatsuni sulinermi ujatsiutaasat inummik kivitsissutaasinnaasut atorneqassapput.
Kapitali 3
Sulisut iillersuutaat atisakkat sullisillu immikkut ittut
§ 8. Suliaq isumannaallisaanikkut peqqinnissakkullu allatut iliorluni naammaginarluartumik suliarineqarsimanngippat sulisut ataasiakkaat atisakkanik illersuuteqartinneqassapput aammalu immikkut ittunik sulliseqartinneqassallutik. Sulisut ataasiakkaat illersuutissaannut aningaasartuutissat sulisitsisumit akilerneqartassapput. Aamma taama pineqassapput sullisit immikkut ittut tamanna ataa tsirnut isumaqatiginniutigineqareersimanngippat.
Imm. 2. Sulisut ataasiakkaat illersuutigissagaat aammalu sullisit immikkut ittut atomeqartut ima pitsaassuseqartinneqassapput sullivinnik nakkutilliisoqarfimmit akuersissutigineqarsinnaassallutik.
Imm. 3. Sulisitsisup misissortassavaa sulisut ataasiakkaat illersuutigisaasa sullisillu immikkut ittut pissusissamisut atorneqarnissaat, minguiarneqartarnissaallu.
Imm. 4. Sulisut ataasiakkaat atisakkanik illersuutigisassaannik atuiffiusussatut peqqussuteqaateqarfiusuni aammalu sullisinik immikkut ittunik atisaqarfigineqaqqusaaffiuusuni suliap allartinneqarneraniit inerneqarnissaa tikillugu tamakkuninnga atuisussaatitaapput.
Kapitali 4
Piginnaatinneqarneq aamma immikkut akuerineqarneq
§ 9. Sullivinnik nakkutilliisoqarfiup pisortaa suliap ingerlaneqarnera pillugu erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.
§ 10. Sullivinnik nakkutilliisoqarfik immikkukajaaq atugassaqarfiusuni nalunaarummi matumani aalajangersarneqarsimasunit all aanerussuteqarfiusuni malittarisassanik makkuninga allaanerussuteqartunik atugassaqartitsisinnaatitaavoq suliniutit naammaginartuusorigunigit isumannaatsuusorigunigillu.
Kapitali 5
Pillagaasin naanermut aaqqissussineq
§ 11. § 1-2 aamma §§ 4-8-ini unioqqutitsisoq akiliisinneqartassaaq.
Imm. 2. § l-2, aamma § 4, § 6-7 aamma § § 8, imm. 3-nik unioqqutitsiriermi sulisitsisoq aki
uppernarsarrteqarsinnaangikkaluarpalluunnut unioqqutitsineq piaaraluneernersoq mianersuaalliornerunersorluunniit.
Imm. 3. Piginneqatigiiffiit (aktie-, anpartsaamma andeisseisskaber) imaluunniit allat taamatut ittut unioqqutitsisimappata taava taakku akiliisussangortinneqassapput. Namminersornerullutik oqartussat. Kommune ataaseq kommunilluunniit peqatigiillutik unioqqutitsimatillugit taamatuttaaq taanna atuuppoq.
§ 12. § 9-mi malittarisassani akiliisitsisoqartarnissanik malittarisassiortoqarsinnaavoq Kalaallit-nunaanni sullivimmi avatangiisit pillugit inatsimmi § 67 najoqqutaralugu.
Kapitali 6
Atulersitaaneq
§ 13. Nalunaarut atulerpoq 1. juli 1986.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu sulisartoqarnermi ministereqarfiup Kalaallit Nunaanni nalunaarutai nr. 153 suliat qaartoornissamut, ikuallattoornissamut imaluunniit peqqinnissamut navianaatillit il.il. pillugit, kiisalu nr. 154 atisat sullisit aamma inummut isumannaa ilisaatitut pisatsersuutit (illersuutit) pillugit ataatsikkut 18. april 1972-meersut atortuujunnaarsinneqarput.
Arbejdsministeriet, den 24. juni 1986
HENNING DYREMOSE
/ Henrik Grove